Paljon on tapahtunut sitten viime paivityksen. Pohjoinen, Mole ja norsut on nyt nahty! Matka oli kokemus josta opimme etta majoitus kannattaa hankkia hyvissa ajoin - ja vaikka olet sen hankkinut et voi olla varma tuletko yopaikkaa saamaan. Matkalla Kumasista Tamaleen saimme tietaa etta seuraavan yon varattua majoitusta ei ollutkaan enaa vaan joku muu oli varannut jo meidan huoneet. Ilmeisesti tilanne oli melko huolestuttava kun meidan bussissa ollut poliisikin huolehti saadaanko paikkaa yoksi. Tamalessa ei ole turvallista liikkua oisin -varsinkaan jos ei ole majapaikkaa tiedossa. Oli mielenkiintoista yrittaa selvittaa uutta paikkaa siina kaheksan maissa illalla kun perilla piti olla n. klo 22-23 valilla. Tilannetta ei helpottanut se etta tv oli taysilla ja kaiuttimet sarki joka lauseella. Niin ja numerot eivat toimineet tai sitten niista ei vain vastattu. Lopulta saimme jonkun majoituksen ja toivoimme etta myos paasemme perille.
No saimme paikan lopulta ja ehdimme nukkua kolmisen tuntia kun kolmen aikoihin piti jo herata jotta oli neljalta bussiasemalla odottamassa bussia moleen. Ja se bussinlipun saaminen oli taas kokemus kerrassaan.ensin kaksi meista saa lipun jonka jalkeen lipunmyyja viedaan puhutteluun ja meilta kerataan liput pois. Poika yritti myyda tarkistamattomia lippuja, josta han sai kunnon ojennuksen. sen jalkeen odotellaan ja odotellaan ja saadaan lopulta liput. paastaanko lahtemaan? no ei, annas olla, ne on myynyt kaksi lippua samalle paikalle ja siitahan taas uusi neuvottelu syntyy. Ja sitten odotamme viela jotta bussi tayttyy. lopulta paasemme kuitenkin lahtemaan ja matka sujuu hyvin noin pari minuuttia kunnes lipuntarkastaja muistuttaa etta pitakaahan lippu tallessa -sakko on 15 kertaa lipun hinta eli 150 cedia (n. 75 euroa). Olin onnistunut jo hukkaamaan omani ja yritin sitten koko loppumatkan viimeiselle pysahdyspaikalle olla kuin kaikki olisi hyvin ja samalla etsia lippua kaikista mahdollisista paikoista. Pysahdyksia oli valilla muutama ja minun tuurillani liput myos tarkastettiin viimeisella pysahdyksella. No onneksi olen niin kaunis obroni nainen niin sain talla kertaa anteeksi, 150 cedia olisikin tehnyt mukavan loven matkaburjettiin.
Vessat: Pysahdyspaikkojen vessat olivat kokemuksia parhaimmillaan. Ensin oli pontto, sitten reika maassa ja lopulta urinaali jossa seisotaan kahden betonipalkin paalla ja tarpeet laskevat kauniisti jalkojen valista kaltevaa betonilattiaa pitkin putkeen.Paluuumatkalla paasimme tutustumaan myos joukkourinaliin, jossa seisoimme kanoina betoniorrella. Jannittavaa, hyvin jannittavaa!Kasidesille oli ainakin kayttoa naiden vessareissujen jalkeen.
Bussi jatti meidat Larabangaan josta oli viela noin 6 km moleen. neuvottelimme paikallisten kanssa taksihinnasta ja lopputulokseksi tuli 5 cedia per naama. Odotimme saavamme edes suhteellisesti auton nakoisen taksin kuten taalla olemme taksin tottuneet olevan, mutta saimmekin lavallisen mopon! No paasimme safarille heti kattelyssa, mina kylla nautin lavamatkailusta, se ruokki kivasti sisaista hurjapaatani.
Ruoan tilaaminen: Perille paastyamme tilasimme pian ruoan ja saimme taas afrikkalaistua hieman, kun odottelimme ruoan tuloa sellaset pari kolme tuntia. Kun tulet ghanaan varaudu myos siihen etta et useimmiten saa sita mita haluaisit -tai mita olet jo tilannut silla kaikki ruoka-aineet ovat aina loppu.Matleena tilasia paistettua nuudelia ja sai keitettya makaronia. Illalla koko ruokalistalla oli jaljella enaa kalaa ja riisia.Semmoista
Motellihuoneessa meita odotti kylpyammeessa hamahakkiemo jonka tapettuamme saimme nauttia miljoonaan pikkuhamahakin seurasta. Kylpparista loytyi myos sammakko. Huoneessa oli torakka. Katolla pomppi apinoita. Perussettia. (Valihuomautuksena muuten etta loysimme myos meidan kotoa huoneesta puunsyoja torakoita. Ne on todella isoja ja rumia mustia otuksia joilla on miljoona elamaa kun eivat kuole ollenkaan.)
Seuraavana aamuna oli tarkoitus lahtea kavelysafarille. lopputuloksena odotamme aamuseitsemalta opasta joka lahti edellisen ryhman kanssa autosafarille juuri ennen kuin tulimme paikalle. Paatimme luovuttaa ja tilata paivalle oman autosafarin. Edellisena iltapaivana piti myos olla iltapaivasafari kavellen, mutta oppaat sanoivat ettei sinne kannata lahtea eivatka suostuneet lahtemaan mukaan ollenkaan. Mielenkiintoista toimintaa -mainostaa iltapaivasafaria jota ei oikeasti ole olemassakaan ainakaan opastettuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti